PERHEEN SUOJELUN KESKUSLIITTO - PESUE RY
HUOSTAANOTON PURKU JÄÄ PERHEEN AKTIIVISUUDEN VARAAN
___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
- Perheen Suojelun Keskusliitto - Pesue ry - Familjevärnets Centralförbund - Pesue rf -
- Perheen Suojelun Keskusliitto - Pesue ry - Familjevärnets Centralförbund - Pesue rf -
Huostaanoton pitäisi lain mukaan olla väliaikainen toimenpide, jonka aikana pyritään aktiivisesti perheen jälleenyhdistämiseen. Suomessa lakia ei noudateta, joten huostaanotot tehdään käytännössä 18- vuotiaaksi asti ja purku jää vanhempien oman aktiivisuuden varaan.
1) Tilaa kaikki lastensuojelun ja terveydenhuollon asiakaspaperit, erityisesti kiireellisen sijoituksen ja huostaanoton päätökset, asiakassuunnitelmat, olosuhde- ja sijaishuollontarpeen selvitykset, lue ne läpi ja merkitse ylös löytämäsi virheet, joita on tavallisesti runsaasti. Voit tilata asiakaspaperisi tällä lomakkeella: Varatuomari Leeni Ikosen laatima tietojensaantipyyntölomake käyttöönne:
________________________
Etunimi Sukunimi
_________________________
Katuosoite
_________________________
Puh:
_________________ kunta
Sosiaalitoimi
__________________________
Sosiaalityöntekijän nimi
Rekisteritietojen tarkastuspyyntö/
Julkisuuslain 11 §:n ja 12 §:n mukainen tietojensaantipyyntö
Haluan henkilötietolain/julkisuuslain perusteella:
1.1. kaikki minua koskevat __________ kunnan sosiaaliviranomaisen kirjaamat aineistot, asiakirjat, dokumentit ja merkinnät lapsen nimi lastensuojeluasiassa __________kuusta 20___ lähtien. Pyyntö koskee myös perhetyöntekijöiden sekä muiden sosiaalitoimen yhteistyötahojen aineistoja, asiakirjoja, dokumentteja ja lausuntoja.
1.2. kaikki lastani lapsen nimi koskevat __________ kunnan sosiaaliviranomaisen kirjaamat aineistot, asiakirjat, dokumentit ja merkinnät lastensuojeluasiassa ________kuusta 20____ lähtien. Pyyntö koskee myös perhetyöntekijöiden sekä muiden sosiaalitoimen yhteistyötahojen aineistoja, asiakirjoja, dokumentteja ja lausuntoja.
1.3. kaikki _______ kunnan sosiaaliviranomaisten ja lapsen nimi avohuollonsijoituspaikassa tehdyt ________kunnan sosiaaliviranomaiselle toimittamat minua ja lastani koskevat perhehuollon kertomukset, aineistot, asiakirjat ja merkinnät ________kuusta 20____ lähtien
1.4. erityisesti pyydän kaikki asiakirjat ja muistiinpanot [tähän yksilöivästi kaikki erityiset tapahtumat jos tarvetta] tapahtumista _____kuussa 20____ ja _____kuussa 20____.
(muuten poista kohta)
1.5. erityisesti pyydän perhehuollon kertomukset ja muistiinpanot _______kuun 20_____ ja ________kuun 20_____ väliseltä ajalta yhteisestä tapaamisesta ________kunnan sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kesken.
1.6. erityisesti pyydän Lapsen nimi lastensuojeluun liittyvät valmisteluasiakirjat ja muistiinpanot ja muut mahdolliset merkinnät, joissa käsitellään minua, henkilötietojani tai ominaisuuksiani tai laspseni Lapsen nimi, hänen henkilötietojaan sekä ominaisuuksiaan.
Perustelut:
Hallintolain, henkilötietolain ja julkisuuslain mukaan asianosaisella on ennen asian ratkaisemista annettava tilaisuus antaa selityksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja asiassa olevista sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Minulla on henkilötietolain 26 §:n perusteella ja hallintolain ja julkisuuslain asianosaisaseman perusteella on oikeus saada tieto kaikista niistä sosiaalilautakunnan hallussa olevista asiakirjoista, joilla on merkitystä asiasta päätettäessä. Minulla on myös oikeus saada jäljennös näistä asiakirjoista.
Mikäli rekisterinpitäjä / julkisuuslain mukainen viranomainen epää tarkastusoikeuden / tietojensaantioikeuden, on asiasta tehtävä henkilötietolain 28 §:n mukainen kirjallinen kieltäytymistodistus / julkisuuslain tarkoittama päätös. Kieltäytymistodistuksessa / päätöksessä on mainittava kieltäytymisen syy ja tiedot valitusoikeudesta sekä maininta viranomaisesta, jolle valitus voidaan osoittaa.
Kunnioittavasti
__________________________________________
Paikkakunta ja päiväys
__________________________________________
Etunimi Sukunimi
__________________________________________
Vastaanottokuittaus viranomaiselta:
_________________________________________________________________
paikka ja aika, allekirjoitus, nimenselvennys, virka-asema
2. Kartoita mistä lastensuojelulla on alunperin ollut huoli ja etsi argumentteja ja todisteita, joilla pystyt osoittamaan, että alkuperäistä huolta ei enää ole. Huostan purkua edesauttaviksi todisteiksi kelpaavat esim. lapsesi oma halu ja pyyntö muuttaa kotiin, todisteet, ettei sijaishuolto ole lapsesi edun mukaista, että kotinne olosuhteet ovat nykyisin turvalliset/ moitteettomat tai että saatte tarvittaessa apua ja teillä on tukiverkostoja. Voit myös tilata yksityiseltä (esim. psykologi) asiantuntijan lausunnon, jonka mukaan kotiutus on lapsen etu tms.
3. Palkkaa itsellesi asianajaja hoitamaan huostaanoton purkua. Mikäli olet pienituloinen, sinulla on oikeus ilmaiseen juristiin, jonka voit hankkia oikeusaputoimistosta. Tällä ohjelmalla voit arvioida, onko sinulla oikeus ilmaiseen oikeusapuun: https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/koelaskelma
Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat.
http://www.oikeus.fi/fi/index/esitteet/oikeusapu/mitenoikeusapuahaetaan.html
http://www.oikeus.fi/fi/index/esitteet/oikeusapu/millatuloillaoikeusapuamyonnetaanjamitkamenothuomioidaan.html
Sinun ei tarvitse ottaa oikeusaputoimiston omaa juristia vaan voit etsiä yksityiseltä puolelta hyvän, kokeneen ja lasuasioihin perehtyneen juristin.
4. Vaadi asiainajajaa lukemaan läpi asiakaspaperinne ja arvioimaan huostaanoton purkuun tarvittavat toimet/ todisteet ja etsimään virheet menettelytavoista eli tarkistamaan onko lastensuojeluprosessinne ollut tähän asti lainmukainen. Kiinnittäkää perusteluissa huomiota siihen, että osoitatte selvästi purun olevan lapsen edun mukainen.
5. Laittakaa yhdessä asianajajanne kanssa huostaanoton purkuhakemus vireille ja valittakaa kielteisestä päätöksestä.
6. Jos purku onnistuu, huomioi, että kunnan pitää järjestää tukea, jota kutsutaan jälkihuolloksi. Jälkihuolto on järjestettävä aina, kun sijoitus on kestänyt vähintään puoli vuotta, lapsen iästä riippumatta. Sitä varten tehdään erillinen asiakassuunnitelma. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren palaamista kotiin tai hänen itsenäistymistään. Nuoren kanssa yhdessä sovitaan ja suunnitellaan, mitä palveluita ja tukitoimia jälkihuolto käytännössä tarkoittaa. Jälkihuoltoa voi olla esimerkiksi se, että tuetaan asumista, toimeentuloa, työtä tai opiskelua. Sovitut asiat kirjataan asiakassuunnitelmaan. Jälkihuolto voi jatkua siihen asti, kun nuori täyttää 21 vuotta.
Tässä asiaan liittyviä pykäliä:
47 § (30.12.2010/1380)
HUOSTASSAPIDON KESTO JA LAKKAAMINEN
Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Kun 40 §:n mukaista huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole, 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvän viranhaltijan tulee tehdä päätös huostassapidon lopettamisesta lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. Huostaanoton edellytysten lakkaamisesta huolimatta huostassapitoa ei kuitenkaan saa lopettaa, jos lopettaminen on 3 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi vastoin lapsen etua.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi.
Harkittaessa lapsen etua huostassapidon lopettamista koskevassa asiassa on otettava 4 §:n 2 momentissa mainitun lisäksi huomioon sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen sekä lapsen mielipide.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä (vähintään kerran vuodessa, LSL 30 §), lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi (LSL 47 § 2 mom; Finlex). Kuitenkin on huomioitava, että vaikka huostaanoton perusteita ei enää olisi, ei sitä voida lopettaa, jos lopettaminen on selvästi vastoin lapsen etua (LSL 47 § 1 mom; Finlex). Lapsen edun kriteerien (LSL 4 §; Finlex), lisäksi on otettava huomioon sijaishuollon kestoaika (onko lapsi jo siinä määrin juurtunut sijaiskotiin, että uusi muutos olisi hänelle haitallinen?)
lapsen ja sijaishuoltoa antavan välinen kiintymyssuhde (kokeeko lapsi sijaisvanhemmat läheisemmiksi kuin omat vanhempansa?) lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen (kuinka säännöllisesti ja tiiviisti yhteyksiä on ylläpidetty?) lapsen oma mielipide (missä lapsi haluaisi asua?) Harkittaessa huostaanoton lopettamista tulee arvioida myös sitä, minkälainen tunnesuhde lapselle on muodostunut sijaishuoltopaikan aikuisiin tai muihin hänelle siellä oleviin läheisiin ihmisiin. Ratkaisuun vaikuttavat luonnollisesti myös lapsen ikä, hänen koulunkäyntinsä, harrastuksensa sekä sijaishuollon lopettamisen mahdolliset vaikutukset lapsen tilanteeseen.
KUKA HAKEE PURKUA?
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi voivat hakea huostassapidon lopettamista. Tämän jälkeen asiasta on tehtävä valituskelpoinen päätös, jonka tekee aina johtava viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelusta, vaikka huostaanottopäätös olisi tehty hallinto-oikeudessa.
Ennen päätöstä on kuultava 12 vuotta täyttänyttä lasta, lapsen huoltajaa ja vanhempaa sekä sitä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Alle 12- vuotiaan lapsen mielipide on myös selvitettävä. Kuultavilla asianosaisilla on oikeus valittaa päätöksestä (LSL 89 §; Finlex).
KETÄ ON KUULTAVA?
Päätettäessä huostaanoton lopettamisesta asianosaisia ja kuultavia ovat siten 12 vuotta täyttäneen lapsen, lapsen huoltajan ja vanhemman lisäksi ne henkilöt, jotka ovat vastanneet lapsen hoidosta ja huolenpidosta (lapsen kasvatuksesta ennen asian valmistelua vastuussa oleva henkilö). Säännöksen soveltamisen piiriin tulevat perhehoitajalaissa tarkoitetut perhehoitajat, kun on kyse toimeksiantosopimuksen perusteella annettavasta hoidosta.
Ammatilliset perhekodit tulevat lain soveltamisen piiriin, jos on kyse sellaisesta yksityiskodista, jossa perhehoitaja tosiasiassa asuu lapsen kanssa. Lain soveltamisen piiriin tulevat myös lastensuojelulaitokset, joissa lapsia hoidetaan kodinomaisissa yksiköissä ja joissa lapsen hoitaja asuu yhdessä lapsen kanssa (esimerkkinä SOS-lapsikylät). Mikäli lapsen huostaanottoa ei voida vielä juuri siinä tilanteessa lopettaa, sosiaalityöntekijä voi arvioida, olisiko lapsen edun mukaista lisätä lapsen ja vanhempien välistä yhteydenpitoa.
Huostassapito on lopetettava heti, kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole (lastensuojelulaki 47 §; Finlex).
https://www.thl.fi/en/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/huostaanotto/huostaanoton-voimassaolo
Terveisin Perheen Suojelun Keskusliitto
www.pesue.org
1) Tilaa kaikki lastensuojelun ja terveydenhuollon asiakaspaperit, erityisesti kiireellisen sijoituksen ja huostaanoton päätökset, asiakassuunnitelmat, olosuhde- ja sijaishuollontarpeen selvitykset, lue ne läpi ja merkitse ylös löytämäsi virheet, joita on tavallisesti runsaasti. Voit tilata asiakaspaperisi tällä lomakkeella: Varatuomari Leeni Ikosen laatima tietojensaantipyyntölomake käyttöönne:
________________________
Etunimi Sukunimi
_________________________
Katuosoite
_________________________
Puh:
_________________ kunta
Sosiaalitoimi
__________________________
Sosiaalityöntekijän nimi
Rekisteritietojen tarkastuspyyntö/
Julkisuuslain 11 §:n ja 12 §:n mukainen tietojensaantipyyntö
Haluan henkilötietolain/julkisuuslain perusteella:
1.1. kaikki minua koskevat __________ kunnan sosiaaliviranomaisen kirjaamat aineistot, asiakirjat, dokumentit ja merkinnät lapsen nimi lastensuojeluasiassa __________kuusta 20___ lähtien. Pyyntö koskee myös perhetyöntekijöiden sekä muiden sosiaalitoimen yhteistyötahojen aineistoja, asiakirjoja, dokumentteja ja lausuntoja.
1.2. kaikki lastani lapsen nimi koskevat __________ kunnan sosiaaliviranomaisen kirjaamat aineistot, asiakirjat, dokumentit ja merkinnät lastensuojeluasiassa ________kuusta 20____ lähtien. Pyyntö koskee myös perhetyöntekijöiden sekä muiden sosiaalitoimen yhteistyötahojen aineistoja, asiakirjoja, dokumentteja ja lausuntoja.
1.3. kaikki _______ kunnan sosiaaliviranomaisten ja lapsen nimi avohuollonsijoituspaikassa tehdyt ________kunnan sosiaaliviranomaiselle toimittamat minua ja lastani koskevat perhehuollon kertomukset, aineistot, asiakirjat ja merkinnät ________kuusta 20____ lähtien
1.4. erityisesti pyydän kaikki asiakirjat ja muistiinpanot [tähän yksilöivästi kaikki erityiset tapahtumat jos tarvetta] tapahtumista _____kuussa 20____ ja _____kuussa 20____.
(muuten poista kohta)
1.5. erityisesti pyydän perhehuollon kertomukset ja muistiinpanot _______kuun 20_____ ja ________kuun 20_____ väliseltä ajalta yhteisestä tapaamisesta ________kunnan sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kesken.
1.6. erityisesti pyydän Lapsen nimi lastensuojeluun liittyvät valmisteluasiakirjat ja muistiinpanot ja muut mahdolliset merkinnät, joissa käsitellään minua, henkilötietojani tai ominaisuuksiani tai laspseni Lapsen nimi, hänen henkilötietojaan sekä ominaisuuksiaan.
Perustelut:
Hallintolain, henkilötietolain ja julkisuuslain mukaan asianosaisella on ennen asian ratkaisemista annettava tilaisuus antaa selityksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja asiassa olevista sellaisista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Minulla on henkilötietolain 26 §:n perusteella ja hallintolain ja julkisuuslain asianosaisaseman perusteella on oikeus saada tieto kaikista niistä sosiaalilautakunnan hallussa olevista asiakirjoista, joilla on merkitystä asiasta päätettäessä. Minulla on myös oikeus saada jäljennös näistä asiakirjoista.
Mikäli rekisterinpitäjä / julkisuuslain mukainen viranomainen epää tarkastusoikeuden / tietojensaantioikeuden, on asiasta tehtävä henkilötietolain 28 §:n mukainen kirjallinen kieltäytymistodistus / julkisuuslain tarkoittama päätös. Kieltäytymistodistuksessa / päätöksessä on mainittava kieltäytymisen syy ja tiedot valitusoikeudesta sekä maininta viranomaisesta, jolle valitus voidaan osoittaa.
Kunnioittavasti
__________________________________________
Paikkakunta ja päiväys
__________________________________________
Etunimi Sukunimi
__________________________________________
Vastaanottokuittaus viranomaiselta:
_________________________________________________________________
paikka ja aika, allekirjoitus, nimenselvennys, virka-asema
2. Kartoita mistä lastensuojelulla on alunperin ollut huoli ja etsi argumentteja ja todisteita, joilla pystyt osoittamaan, että alkuperäistä huolta ei enää ole. Huostan purkua edesauttaviksi todisteiksi kelpaavat esim. lapsesi oma halu ja pyyntö muuttaa kotiin, todisteet, ettei sijaishuolto ole lapsesi edun mukaista, että kotinne olosuhteet ovat nykyisin turvalliset/ moitteettomat tai että saatte tarvittaessa apua ja teillä on tukiverkostoja. Voit myös tilata yksityiseltä (esim. psykologi) asiantuntijan lausunnon, jonka mukaan kotiutus on lapsen etu tms.
3. Palkkaa itsellesi asianajaja hoitamaan huostaanoton purkua. Mikäli olet pienituloinen, sinulla on oikeus ilmaiseen juristiin, jonka voit hankkia oikeusaputoimistosta. Tällä ohjelmalla voit arvioida, onko sinulla oikeus ilmaiseen oikeusapuun: https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/koelaskelma
Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusapu kattaa kaikki oikeudelliset asiat.
http://www.oikeus.fi/fi/index/esitteet/oikeusapu/mitenoikeusapuahaetaan.html
http://www.oikeus.fi/fi/index/esitteet/oikeusapu/millatuloillaoikeusapuamyonnetaanjamitkamenothuomioidaan.html
Sinun ei tarvitse ottaa oikeusaputoimiston omaa juristia vaan voit etsiä yksityiseltä puolelta hyvän, kokeneen ja lasuasioihin perehtyneen juristin.
4. Vaadi asiainajajaa lukemaan läpi asiakaspaperinne ja arvioimaan huostaanoton purkuun tarvittavat toimet/ todisteet ja etsimään virheet menettelytavoista eli tarkistamaan onko lastensuojeluprosessinne ollut tähän asti lainmukainen. Kiinnittäkää perusteluissa huomiota siihen, että osoitatte selvästi purun olevan lapsen edun mukainen.
5. Laittakaa yhdessä asianajajanne kanssa huostaanoton purkuhakemus vireille ja valittakaa kielteisestä päätöksestä.
6. Jos purku onnistuu, huomioi, että kunnan pitää järjestää tukea, jota kutsutaan jälkihuolloksi. Jälkihuolto on järjestettävä aina, kun sijoitus on kestänyt vähintään puoli vuotta, lapsen iästä riippumatta. Sitä varten tehdään erillinen asiakassuunnitelma. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren palaamista kotiin tai hänen itsenäistymistään. Nuoren kanssa yhdessä sovitaan ja suunnitellaan, mitä palveluita ja tukitoimia jälkihuolto käytännössä tarkoittaa. Jälkihuoltoa voi olla esimerkiksi se, että tuetaan asumista, toimeentuloa, työtä tai opiskelua. Sovitut asiat kirjataan asiakassuunnitelmaan. Jälkihuolto voi jatkua siihen asti, kun nuori täyttää 21 vuotta.
Tässä asiaan liittyviä pykäliä:
47 § (30.12.2010/1380)
HUOSTASSAPIDON KESTO JA LAKKAAMINEN
Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Kun 40 §:n mukaista huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole, 13 §:n 2 ja 3 momentin mukaan määräytyvän viranhaltijan tulee tehdä päätös huostassapidon lopettamisesta lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. Huostaanoton edellytysten lakkaamisesta huolimatta huostassapitoa ei kuitenkaan saa lopettaa, jos lopettaminen on 3 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi vastoin lapsen etua.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi.
Harkittaessa lapsen etua huostassapidon lopettamista koskevassa asiassa on otettava 4 §:n 2 momentissa mainitun lisäksi huomioon sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen sekä lapsen mielipide.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä (vähintään kerran vuodessa, LSL 30 §), lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi (LSL 47 § 2 mom; Finlex). Kuitenkin on huomioitava, että vaikka huostaanoton perusteita ei enää olisi, ei sitä voida lopettaa, jos lopettaminen on selvästi vastoin lapsen etua (LSL 47 § 1 mom; Finlex). Lapsen edun kriteerien (LSL 4 §; Finlex), lisäksi on otettava huomioon sijaishuollon kestoaika (onko lapsi jo siinä määrin juurtunut sijaiskotiin, että uusi muutos olisi hänelle haitallinen?)
lapsen ja sijaishuoltoa antavan välinen kiintymyssuhde (kokeeko lapsi sijaisvanhemmat läheisemmiksi kuin omat vanhempansa?) lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen (kuinka säännöllisesti ja tiiviisti yhteyksiä on ylläpidetty?) lapsen oma mielipide (missä lapsi haluaisi asua?) Harkittaessa huostaanoton lopettamista tulee arvioida myös sitä, minkälainen tunnesuhde lapselle on muodostunut sijaishuoltopaikan aikuisiin tai muihin hänelle siellä oleviin läheisiin ihmisiin. Ratkaisuun vaikuttavat luonnollisesti myös lapsen ikä, hänen koulunkäyntinsä, harrastuksensa sekä sijaishuollon lopettamisen mahdolliset vaikutukset lapsen tilanteeseen.
KUKA HAKEE PURKUA?
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi voivat hakea huostassapidon lopettamista. Tämän jälkeen asiasta on tehtävä valituskelpoinen päätös, jonka tekee aina johtava viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelusta, vaikka huostaanottopäätös olisi tehty hallinto-oikeudessa.
Ennen päätöstä on kuultava 12 vuotta täyttänyttä lasta, lapsen huoltajaa ja vanhempaa sekä sitä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Alle 12- vuotiaan lapsen mielipide on myös selvitettävä. Kuultavilla asianosaisilla on oikeus valittaa päätöksestä (LSL 89 §; Finlex).
KETÄ ON KUULTAVA?
Päätettäessä huostaanoton lopettamisesta asianosaisia ja kuultavia ovat siten 12 vuotta täyttäneen lapsen, lapsen huoltajan ja vanhemman lisäksi ne henkilöt, jotka ovat vastanneet lapsen hoidosta ja huolenpidosta (lapsen kasvatuksesta ennen asian valmistelua vastuussa oleva henkilö). Säännöksen soveltamisen piiriin tulevat perhehoitajalaissa tarkoitetut perhehoitajat, kun on kyse toimeksiantosopimuksen perusteella annettavasta hoidosta.
Ammatilliset perhekodit tulevat lain soveltamisen piiriin, jos on kyse sellaisesta yksityiskodista, jossa perhehoitaja tosiasiassa asuu lapsen kanssa. Lain soveltamisen piiriin tulevat myös lastensuojelulaitokset, joissa lapsia hoidetaan kodinomaisissa yksiköissä ja joissa lapsen hoitaja asuu yhdessä lapsen kanssa (esimerkkinä SOS-lapsikylät). Mikäli lapsen huostaanottoa ei voida vielä juuri siinä tilanteessa lopettaa, sosiaalityöntekijä voi arvioida, olisiko lapsen edun mukaista lisätä lapsen ja vanhempien välistä yhteydenpitoa.
Huostassapito on lopetettava heti, kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole (lastensuojelulaki 47 §; Finlex).
https://www.thl.fi/en/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/huostaanotto/huostaanoton-voimassaolo
Terveisin Perheen Suojelun Keskusliitto
www.pesue.org
___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
- Perheen Suojelun Keskusliitto - Pesue ry - Familjevärnets Centralförbund - Pesue rf -
- Perheen Suojelun Keskusliitto - Pesue ry - Familjevärnets Centralförbund - Pesue rf -
"Lähes jokaisen perhekoti- tai laitoslapsen elämässä on äiti/isä – tai molemmat – joilta vaihtoehdot ovat loppuneet." – Pesue ry:n toiminnanjohtaja Maria Dammert.
Perheen Suojelun Keskusliitto (Pesue ry) on asiantuntijaorganisaatio, ihmisoikeusjärjestö, joka on perustettu vuonna 1994 tukemaan perheitä omien asioidensa asiantuntijana. Perheen ollessa yhteiskunnan perusyksikkö on jokaisen lapsen etu, että perheet saavat tarvittavan avun ja tuen. Tässä työssä Sinä voit auttaa ja tukea työtämme sillanrakentajana lasten, perheiden ja heidän asioistaan päättävien kesken.
Äitienpäivänä Perheen Suojelun Keskusliitto haluaa juhlia ja tukea tärkeää panosta, jonka äidit ja isät ovat antaneet yhteiskuntamme kasvun ja hyvinvoinnin hyväksi, lapsia suojellen ja hoivaten.
Lahjoittamalla autat meitä työskentelemään asiakasosallisuuden ja perheen jälleenyhdistämisen vahvistamiseksi.
Perheen Suojelun Keskusliitto (Pesue ry) on asiantuntijaorganisaatio, ihmisoikeusjärjestö, joka on perustettu vuonna 1994 tukemaan perheitä omien asioidensa asiantuntijana. Perheen ollessa yhteiskunnan perusyksikkö on jokaisen lapsen etu, että perheet saavat tarvittavan avun ja tuen. Tässä työssä Sinä voit auttaa ja tukea työtämme sillanrakentajana lasten, perheiden ja heidän asioistaan päättävien kesken.
Äitienpäivänä Perheen Suojelun Keskusliitto haluaa juhlia ja tukea tärkeää panosta, jonka äidit ja isät ovat antaneet yhteiskuntamme kasvun ja hyvinvoinnin hyväksi, lapsia suojellen ja hoivaten.
Lahjoittamalla autat meitä työskentelemään asiakasosallisuuden ja perheen jälleenyhdistämisen vahvistamiseksi.
- Perheen Suojelun Keskusliitto - Pesue ry - Familjevärnets Centralförbund - Pesue rf -
